Mitä on ongelmallinen digipelaaminen?
—
Kansainvälisen tutkimustiedon perusteella jollain tavoin
ongelmallista digipelaamista esiintyy
noin 10 %:lla digipelaajista.
Digipelaamisen ongelmallisuutta pohdittaessa erityisen tärkeäksi nousee pelaajan oma henkilökohtainen kokemus tilanteesta: Mikä merkitys pelaamisella on elämässäni, miksi pelaan ja mitä se tuo elämääni?
Useimmiten ongelmallinen digipelaaminen näyttäytyy pelimaailman ulkopuolisen arjen kaventumisena ja pelimaailman ensisijaisena ajanvieton, sosiaalisuuden ja merkityksellisyyden hakemisen paikkana.
Ongelmalliseen digipelaamiseen on yhdistetty erilaisia psykososiaalisen hyvinvoinnin ongelmia, kuten masennusta ja ahdistusta, univaikeuksia sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen vähyyttä.
Tämän vuoksi digipelaamista tulee tarkastella aina osana elämää, eikä pelaamisen määrä suoraan kerro ongelmallisuudesta. Kuitenkin peliajan lisääntyessä kasvaa myös riski ongelmallisen digipelaamiskäyttäytymisen kehittymiseen.
Vakavamman pelihäiriön kriteeristön täyttää arviolta 1-3% digipelaajista.
Maailman terveysjärjestö lisäsi vuonna 2018 Digipeliriippuvuuden (Gaming disorder) tulevaan ICD11-tautiluokitukseensa.
Lisää digipeliriippuvuudesta tietoartikkeleissamme.
Digipelirajaton on lisäksi julkaissut tutkimuskatsauksen ongelmallisen ja viihteellisen digipelaamisen ilmiöistä sekä ongelmalliseen digipelaamiseen kohdennetuista hoito- ja tukimuodoista.
Tutkimuskatsauksen voit ladata maksutta sekä tutustua sen julkaisuseminaarin puheenvuoroihin sivuiltamme.